Ohjeet stressinhallintaan: hallitse, hyväksy ja helpota

Käsi ylös, jos olet viimeisen vuoden aikana tuntenut hyvin vähän stressiä. Entä jonkin verran stressiä? Vai onko stressiä sittenkin ollut ilmassa hyvin paljon?

Jos nostit kätesi ilmaan ensimmäisen vaihtoehdon kohdalla, onneksi olkoon! Mitä sitten teetkin, jatka samaan malliin.

Jos taas nostit kätesi kahden jälkimmäisen vaihtoehdon kohdalla, olet enemmistössä, valitettavasti. Monelle stressinhallinta jää vain kaukaiseksi haaveeksi.

Mitä on stressi?

Oireet ovat vanhat tutut: sydän hakkaa, hengitys on tiheää, korvissa humisee, kädet hikoavat ja pään ympärillä kiristää vanne.

Sitä on stressi.

Kroonisen stressin haittavaikutusten lista on pitkä: se vanhentaa, pistää suoliston sekaisin, kerryttää makkaroita vyötärölle, heikentää yöunia, voi aiheuttaa pään kivistystä, keskittymisvaikeuksia, hermostuneisuutta, muistiongelmia, alkoholin tai ruoan kulutuksen lisääntymistä.. Huh!

Stressi voi olla fyysistä (johtuen esimerkiksi huonoista yöunista tai epäterveellisistä elintavoista) tai psyykkistä ja tunneperäistä (johtuen esimerkiksi liiallisesta kiireestä ja työkuormasta, huonoista ihmissuhteista tai negatiivisista ajatuksista).

Jos stressi on tuttu vieras luonasi, tiedätkin jo, että sillä on näppinsä pelissä lähes jokaisella elämäsi osa-alueella – ja harvoin hyvässä mielessä.

Hyväksy stressi

Voisiko stressi olla myös ystävä?

Tätä et ehkä uskonut kuulevasi, mutta sopivankokoisin annoksin nautittuna stressi voi jopa olla hyväksi. Kropan reaktiot tiukoissa tilanteissa nimittäin auttavat pysymään skarppina ja antamaan kaikkesi.

Kuvittele, että olet pitämässä puhetta isolle yleisölle. Mitä luultavimmin juuri ennen esitystä kätesi hikoavat, kurkkuasi kuivaa ja sydämesi hakkaa.

Tässä tilanteessa stressireaktiota ei kannata pelästyä. Se on tarpeellinen, koska se saa sinut erityisen valppaaksi ja auttaa suoriutumaan haastavasta tilanteesta kunnialla.

Jos stressiä ajattelee positiivisena lisäpotkuna, joka auttaa haasteellisten hetkien yli, tilanne ei enää tunnukaan yhtään niin pahalta. Tieto siitä, että valta on sinulla ja että sydämentykytykset ovat kohta ohi, auttaa pääsemään tilanteen herraksi. Stressin voi hyväksyä ja siihen voi suhtautua huolettomammin.

Eräänkin tutkimuksen mukaan henkilöt, jotka suhtautuvat stressiin positiivisesti, pärjäävät paremmin niin henkisesti kuin fyysisestkin. Vanha tuttu positiivinen ajattelu auttaa siis myös stressaavissa tilanteissa.

Jos taas et saa stressistä otetta ja paha tilanne pitkittyy, silloin tarvitaan stressinhallintaa.

Hallitse stressiä

Jos sille antaa vallan, se vie koko käden – ja samalla terveyden, keskittymiskyvyn, yöunet ja vyötärön… siksi stressinhallinta on tärkeää!

Oli tilanne miten stressaava tahansa, voit tehdä vain parhaasi.

Stressinhallinta tarkoittaa, että teet sen, mitä pystyt tekemään juuri nyt, etkä vielä murehdi tulevia töitä tai kiireitä, joihin et voi juuri tässä hetkessä vaikuttaa.

Eräässä tutkimuksessa haarukoitiin keinoja, joilla ihmiset luovivat stressaavissa tilanteissa. Parhaiten stressiään onnistuivat hallitsemaan henkilöt, jotka hermoja kiristävässä tilanteessa ottivat härkää sarvista ja koittivat etsiä aktiivisesti syitä siihen, miksi ongelma on käsillä ja kuinka sen voisi estää tulevaisuudessa. He myös suunnittelivat konkreettisia vaiheita tai tehtäviä, jotka on tehtävä ongelman ratkeamiseksi.

Pelkkä usko siihen, että “ihan kohta helpottaa” tai surkeana itsesäälissä vellominen ei johtanut muuhun kuin entistä huonompaan oloon ja jopa fyysisiin terveysongelmiin.

Stressiä hillitsee parhaiten kylmän viileä ote ja samalla aktiivinen ratkaisukeinojen etsiminen hampaita kiristävän tilanteen purkamiseksi jatkossa.

Helpota stressiä

Stressin hallinta ja sen hyväksyminen ovat pitkän aikajänteen ratkaisuja stressin purkamiseksi. Mutta mitä tehdä tässä ja nyt stressaavan tunteen helpottamiseksi?

Voisiko stressistä ottaa pienen loman? Vaikka parin minuutin mittaisen?

Rentoutumiskeinoja on monia. Yksi mainio tapa helpottaa stressiä on hengittää syvään ja rauhallisesti.

Yhtälö on yksinkertainen: mitä syvempään hengität, sitä enemmän keuhkosi saavat happea ja mitä enemmän keuhkosi (ja sitä kautta aivosi ja koko kroppasi) saavat happea, sitä tyynemmäksi, keskittyneemmäksi ja skarpimmaksi tunnet olosi.

Mikä tahansa rauhallinen hengitys on toki parempi kuin stressaantunut ja jännittynyt pinnallinen hengitys. Jos kuitenkin haluat kokea todellisen rentoutumisreaktion, kokeile seuraavaa hengitysharjoitusta. Jos olo on äkäinen, kroppa käy kierroksilla tai tuntuu siltä, että kohta olet väistämättä matkalla kohti keksipurkkia, tämä tekniikka on paikallaan.

Jos mahdollista, kevennä vaatetustasi harjoituksen ajaksi: ota takki pois, avaa paidasta ylin nappi, löysää vyötä, ota kengät pois jaloista jne. ja kokeile seuraavaa harjoitusta!

Harjoitus: Syvään ja rauhassa

Tämä harjoitus on yksi kymmenestä raukean rentouttavasta stressinpoistoharjoituksesta, jotka löytyvät uudesta oppaastani.