Näin saavutat liikunnan ilon ja hyväntuulisen olon

Eihän tämä nyt kummoinen suoritus ollut.

En saanut tehtyä kuin kolme kierrosta, vaikka ohjeessa oli viisi.

En tiedä onnistuuko painon pudottaminen tälläkään kertaa, koska sorrun aina herkkuihin.

Itsekuri on taas kerran kateissa.

Tällaisia lausahduksia kuulen silloin tällöin valmennettaviltani, varsinkin valmennusteni alkupäivinä.

Ehkä sinäkin muistat joskus mananneesi jotakin tämän suuntaista?

Liika innostuneisuus ja itsensä kehuminen ei taida sopia suomalaiseen suuhun. On helpompi vähätellä ja olla turhankin realisti. Pessimistihän ei koskaan pety.

Lisäksi nykyään tuntuu, että joka puolella on vallalla hampaat irvessä -mentaliteetti. Töissä pomo kysyy tulosten perään ja vapaa-ajan vietostakin on tullut suorittamista: on bikinihaasteita, pumppausta ja “salil eka salil vika” -mantroja.

Kovin kylmää, kovaa ja ankaraa.

Puhumattakaan kaiken hifistelyn keskellä aika ajoin unohtuvasta maalaisjärjestä.

Mihin jäi hyväntuulisuus, positiivisuus ja liikunnan ilo? Entä hyvinvoiva vartalo ja hehkuva olo? Tai itsensä kannustaminen ja iloitseminen pienistä edistysaskelista?

Mitä jos tavoitteena ei olisikaan ensisijaisesti kylän piukin peppu ja komein rantakunto, tiukka dieetti ja kova kuri, vaan kiikarissa olisi aina ensimmäisenä hyvä olo ja tulokset vasta toisena?

Silloin voisi hyvillä mielin keskittyä löytämään liikunnan ilon pakonomaisen puurtamisen sijaan, miettiä mitä kaikkea terveellistä tänään voisikaan syödä sen sijaan, että “pitäisi taas palata ruotuun ja syödä terveellisesti” ja herätä aamuisin hymy huulilla tietäen, että tämäkin päivä vie taas isoin harppauksin kohti entistä parempaa oloa.

Millaisia tuloksia silloin syntyisikään?

Kun suuntaa ajatukset kohti positiivista, lempeää ja kannustavaa itsensä tsemppausta, silloin jokainen pieni herkkuhetki tai lipsahdus terveellisestä ruokavaliosta ei enää aiheutakaan tunteiden myllerrystä ja itsensä ruoskintaa kadonneesta itsekurista.

Sen sijaan niihin voisi suhtautua tyynen rauhallisin mielin. Jos autosta puhkeaa yksi rengas, ei kannata puhkoa kolmea muutakin, eihän?

Vetoomus positiivisuuden puolesta

Peräänkuulutan siis hyväntuulisen positiivista ilmapiiriä ja tämä on vetoomukseni – tai oikeastaan lähestulkoon sodanjulistus – positiivisuuden puolesta!

Mitä tarkoitan positiivisuudella?

• tiukkapipoisuuden vastakohtaa
• rentoa, hyväntuulista tekemistä
• ei yksitoikkoisen totista puurtamista, vaan monipuolista ja hauskaa toimintaa, joka saa suupielet ylöspäin
• kannustavia ja innostavia keinoja, joiden avulla jokainen hetki liikunnan ja terveellisen syömisen parissa on yhtä ilotulitusta

Ei kaiken tarvitse olla millilleen, eikä kaikkea tarvitse laskea millilleen, kun tavoitteena on hyvä olo.

Kun suuntaa mielen ja ajatukset kohti positiivista, silloin kaikki näyttää ja tuntuu sata kertaa mukavammalta ja omaa hyvinvointia jaksaa parantaa päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Näin on myös helpompi päästä tilanteeseen, jossa voi olla tyytyväinen omaan ulkomuotoonsa.

Pehmeiden arvojen ja tavoitteiden ei välttämättä tarvitse tarkoittaa yltiöleppoisaa ja kevyttä puuhastelua. Omissa valmennuksissanikin joutuu hommiin: treenit pistävät puuskuttamaan ja pukkaavat hikeä ja ruokailut kysyvät ainakin aluksi jonkin verran ajatustyötä ja suunnittelua, jotta ne sujahtavat luonnolliseksi osaksi arkea.

Tärkeintä onkin se, miten liikuntaan ja syömisiin suhtautuu. Keskittyykö murisemaan itsekseen vastarannankiiskinä vai keskittääkö kaikki voimavaransa toimivien keinojen etsimiseen?

Pieni ele virittää positiiviselle taajuudelle

Yksi helppo keino, joka vie kohti positiivista, on noudattaa tekniikkaa, jota käytetään mm. Hyvinvointi24-valmennuksessani.

Se on pieni, mutta tehokas ele. Se virittää aivosi positiiviselle taajuudelle ja aktivoi niitä huomaamaan, että “hetkinen, tämä hyvinvointihan on hauskaa”.

Valmennuksissani nimittäin tuuletetaan.

(Tässä yhteydessä en tarkoita ikkunan avaamista, vaikka sekin voi joskus olla tarpeen vauhdikkaan treenin jälkeen…)

Siis jokaisen treenin jälkeen nostetaan kädet ilmaan ja hihkutaan innosta. Tai annetaan itselle aplodit tai taputetaan olkapäälle hyvän treenin kunniaksi.

Ja tiedätkö mitä? Valmennuksissani on ihan mieletön meno! Pienet eleet johtavat isoihin harppauksiin kohti hyvää tuulta, hyvää mieltä ja itsensä hyväksymistä. Positiivisuus ja itsensä kannustaminen edistävät kehitystä, motivoivat ja tukevat oman tavoitteen saavuttamista.

Kun kurssilaiselta tulee tehdyn treenin jälkeen viesti: “Olen niin ylpeä itsestäni, että melkein halkean.”, silloin tiedän, että tästä ei voi seurata muuta kuin hyvää.

Haasteeni sinulle

Mutta nyt, on sinun vuorosi testata tätä tekniikkaa käytännössä!

Voivottelut ja surkuttelut on jo korkea aika heittää roskikseen. Omien suoritusten vähättely ja itsensä aliarvioiminen kun voi pahimmassa tapauksessa estää kaiken kehityksen.

Haluaisinkin haastaa sinut tästä päivästä eteenpäin tuntemaan ylpeyttä omista suorituksistasi!

Käytännössä haaste menee näin:

• Joka kerta, kun harrastat liikuntaa, tee lopuksi maailman isoimmat tuuletukset! Ihan vain siksi, että sait tehtyä ne kolme kierrosta!
• Joka kerta, kun syöt terveellistä ruokaa, kehu itseäsi.
• Joka kerta, kun teet mitä tahansa, joka vie sinua kohti hyvää oloa, anna itsellesi aplodit.

Esimerkiksi tähän tapaan:

• tee treenin jälkeen megalomaaniset tuuletukset; ota mallia vaikka jääkiekkoilijoilta
• kun syöt terveellisen ja ravinteikkaan aterian, nosta peukku ilmaan ja sano “Jes!”
• kun jätät suklaapatukan syömättä, taputa itseäsi olkapäälle ja sano “Hyvä minä!”
• kun kävelet ylös portaita hissin sijaan, anna huipulla itsellesi isot aplodit

Jne… Keksitkö itse lisää vastaavia tilanteita?

Älä anna pienen äänen sisälläsi vähätellä suoritustasi, vaan juhli saavutuksiasi, kannusta ja ole ylpeä itsestäsi, vaikka se aluksi tuntuisikin hassulta tai epämukavalta.

Näin kuljet kohti parempaa kuntoa ja oloa yksi hymy ja tuuletus kerrallaan.

Kun tämä sujuu, voit siirtyä positiivisuuden seuraavalle tasolle. Se tarkoittaa sitä, että aina kun saat itsesi kiinni aloittamasta lausetta tyyliin: “Eihän tämä taas onnistu…” tai “Minä nyt vaan olen tällainen…”, lopeta lause siihen paikkaan!

Sen sijaan mieti:

1. Mikä menee hyvin?
2. Mitä voisin vielä parantaa?

Eikä lainkaan sitä, mikä menee huonosti.

Kun keskität ajatuksesi ja toimesi kohti positiivista, hyviä asioita alkaa tapahtua: alat huomata yhä enemmän tilaisuuksia hyvinvointisi parantamiseen ja alat uskoa itseesi yhä enemmän. Ja kun näin tapahtuu, huomaat, että mielesi tekee keskittyä yhä enemmän ja enemmän juuri näihin hyviin asioihin. Ja millaisia tuloksia siitä seuraakaan? Erinomaisia!

Otatko haasteen vastaan?