Miten sokeriset treffit Carl Fazerin kanssa ovat vaihtuneet kokonaisvaltaiseen hyvään oloon
Mirja lähetti vähän aikaa sitten innostuneen viestin kahden viikon Hyvinvointistartti- kurssin puolivälistä. Jos joskus olet epäillyt itseäsi ja sitä onko sinunkin mahdollista onnistua elämäntapamuutoksessa, tämä kannattaa lukea!
Vuorotyötä tekevä Mirja kertoo, että oli jo luopunut toivosta, että ikinä saisi isoa muutosta tehtyä, mutta niin vain sokeriset treffit Carl Fazerin kanssa vaihtuivat terveellisempään ruokavalioon, kymmenen kilon painonpudotukseen ja kunnon kohoamiseen. Lenkillä askel on kevyempi ja isotkin ylämäet menevät ilman välipuuskutus-pysähdyksiä.
Kysyin Mirjan vinkkejä siihen, miten vuorotyöläinen onnistuu elintapojen muutoksessa ja mitä hän sanoisi itselleen nyt sillä hetkellä, jos tekisi mieli luovuttaa. Lue alta Mirjan lähettämä viesti viikko kurssin alkamisen jälkeen ja hänen vastauksensa kysymyksiin, kun kurssin käymisestä on kulunut kolme viikkoa eli kokonaisuudessaan aikaa on mennyt noin 5 viikkoa.
Aika huikea muutos, vai mitä?
“Puolivälin kunniaksi haluan julkisesti iloita ja kehua, että olen valtavan ylpeä itsestäni!
Olen todella ylipainoinen, aivan nollakuntoinen perheenäiti. Olen ns. elänyt lapsille ja työlle kauan, kauan. Siinä sivussa pikkuhiljaa syönyt itselleni sairaalloisen ylipainon. Olo on pitkään ollut tosi huono ja peiliin katsominen lähes itkettänyt.
Olen aloittanut ja lopettanut laihareita sata kertaa. Nyt tämän kurssin ostin vähän hetken mielijohteesta, kun mietin mihin käyttäisin työnantajan tarjoaman liikuntaedun (joka on aina, joka vuosi jäänyt käyttämättä)
Tämän viikon aikana olen ylittänyt itseäni ihan jatkuvasti. Olen tehnyt jokaisen treenin. Vaikka loppuvaiheessa on miltei ”vintti pimennyt”, niin olen jatkanut. Ja kohta on ollut tosi hyvä olo.
Olen opetellut syömään kasviksia ja raaka-aineita, joita en koskaan aiemmin ole maistellut. En ole ikinä osannut syödä etenkään kypsennettyjä kasviksia. Nyt jopa nautin niiden mausta! En ole tämän viikon aikana kertaakaan sortunut sokeriherkkuihin, joilla olen lähestulkoon elänyt viimeiset vuodet. Tiedän, että kaikki on sallittua, mutta tiedän myös kuinka riippuvainen olen sokerista. Jos annan pikkusormen, se vie koko käden. Eli tämän suhteen totaalikieltäytyminen on tässä kohtaa itseni tuntien paikallaan.
Olen lähtenyt reippaasti lenkille, ottanut ajan omalle hyvinvoinnille, vaikka se on tarkoittanut lasten jättämistä muiden hoitoon. Olen jopa selvinnyt yövuorosta ilman suklaata. Olen niin ylpeä itsestäni!
Ja mitä olen viikossa saanut? Aluksi järkyttävän päänsäryn (kroppa huusi sokeria). Sen jälkeen energisen, hyvän olon. Vaikka tällä ylipainolla en voi sanoa oloa oikeasti kevyeksi, mutta silti se on adjektiivi, joka oloani kuvaa, kun se kaikki sokeripöhötys on hävinnyt. Vaakalla kävin ja se näytti, että painoa on tippunut reilu 2kg. Sillä ei oikeastaan ole edes merkitystä, koska minulla on vaan niin hyvä olo! Vaikka toivonkin, että paino pikkuhiljaa tippuisi jopa sen 30-40kg, niin voisin jatkaa tätä ihan vain tämän olon vuoksi.
Tänään ostin muulle perheelle pullaa, koska koin, että olen vahva ja järkevä. En ottanut murustakaan. Eikä oikeastaan edes tehnyt mieli.
KIITOS uskomattoman maistuvista resepteistä ja tsemppaavista, eri lähtökohdat huomioivista treenivideoista.”
Onko sinulla vinkkejä vuorotyöläisille: miten onnistua elintapojen muutoksessa?
Vuorotyöläisenä olen todennut, että ennakointi on kaikkein tärkeintä. Kun tulee väsyneenä aamuvuorosta päiväkodin kautta kotiin, pitää olla heti saatavilla jotain ”sallittua”, nopeaa syötävää. Itse olen käytännössä tehnyt siemennäkkäriä ja bataattirieskaa niin, että aina on jompaa kumpaa, mistä tehdä nopea pieni välipala. Iltavuoroon varaan aina pienen iltapalan, yleensä rasiallisen erilaisia marjoja. Tällä olen onnistunut välttämään kokonaan ”tulen puolikuolleena ja överinälkäisenä kotiin ja ahmin kaapin tyhjäksi”-tilanteet. Yövuoroissa syön alkuyöstä jonkun ruokaisan salaatin ja aamuyön ”kitutuntiin” olen varannut joko teidän reseptillä tehtyä suklaavanukasta, pari banaani-mustikkalettua tai marjoja. Aiemmin mulla oli joka yövuoro hyvin sokeriset treffit Carl Fazerin kanssa, mutta en ole kaivannut niitä enää, kun ruokavalio on muutoin terve ja monipuolinen.
Mitä sanoisit itsellesi nyt sillä hetkellä, kun tekisi mieli luovuttaa?
Minulla on nyt takana 5 viikkoa Elisan avulla tehtyä elämäntapamuutosta. Painoa on lähtenyt lähes 10kg. Se toki motivoi. Vaikka peilistä katsoo yhä erittäin ylipainoinen nainen, niin vaatteet on jo väljempiä ja liikkuminen hieman kevyempää. Eniten minua on kuitenkin motivoinut ne kaksi kertaa, kun olen erehtynyt syömään sokeri-vehnämättöä. Niistä seurasi niin huono olo ja ankara turvotus, että järki on viimein ollut helpohko siirtää makeannälän etupuolelle. Jos joskus tulee mieleen, että palaan takaisin sokeriaddiktin elämääni, niin toivon tuon olotilan vievän minut takaisin oikeille raiteille.
Mihin kaikkeen muutos on vaikuttanut elämässäsi?
Tämä aloitettu elämäntapamuutos on selvästi tuonut minulle lisää energiaa. Myös kuntoni alkaa pikkuhiljaa kohoamaan, vaikken sillä vielä kyllä kehumaan pääse. Lähinnä huomaan sen siitä, että lenkillä askel on kevyempi, keskinopeus on kasvanut ja isotkin ylämäet menevät ilman välipuuskutus-stoppeja. Bonuksena lapsetkin ovat pikkuhiljaa oppineet syömään enemmän kasviksia.
Mitä sanoisit ihmiselle, joka on nyt samassa tilanteessa jossa sinä olit lähtötilanteessasi ennen kurssia?
Jos joku minunlaiseni nyt miettii, että pitäisikö kokeilla, niin suosittelen kyllä. Itse olin jo todellakin luopunut toivosta, että ikinä saisin mitään näin isoa tehtyä itseni eteen. Minulla on vielä hirmuinen matka painonpudotuksen saralla. Mutta ensimmäistä kertaa elämässäni pystyn edes jossain määrin työntämään painoajatuksen syrjään ja tekemään asioita, koska ne tekevät minulle kokonaisuutena hyvää.
Lähde sinäkin mukaan kahden viikon Hyvinvointistartti-kurssille. Luvassa on: >> Klikkaa mukaan tästä: www.elisamattila.com/hyvinvointistartti/Hyvinvointistartti on kahden viikon mittainen kurssi kohti ihanaa energiaa.