Pieni tarina karkkihimosta
Puhutaanko mieliteoista? Kerron omasta kokemuksestani. Noin kerran vuodessa allekirjoittaneelle iskee kaamea karkkihimo.
Puhutaanko mieliteoista? Kerron omasta kokemuksestani. Noin kerran vuodessa allekirjoittaneelle iskee kaamea karkkihimo.
Miten päästä vauhtiin kestävässä painonpudotuksessa?
Mietitkö koskaan miten saisit ajan riittämään itsestä huolehtimiseen, mutta samaan aikaan huolehdit perheestäsi, autat läheisiä ja annat työllesi paljon.
Meillä kaikilla on mielihaluja. Mielihalu voi pahimmillaan äityä pääsi sisällä huutavaksi pakottavaksi ääneksi, joka vaatii sinua pistämään kätesi sipsipussin sisälle tai tekemään jotain muuta mitä olet päättänyt olla tekemättä. Se ääni on niin voimakas, että yleensä et pysty vastustamaan sitä. Vaikka toisinaan pystyisitkin, se palaa aina uudelleen takaisin. Tätä ajatellaan repsahdukseksi.
Aletaan olla siinä pisteessä, että sohvalta ylös nouseminen ei meinaa onnistua, jokaisella rappusella puuskututtaa, yöunet ovat välillä hukassa, jokainen paita jää navan kohdalle eivätkä takkien napit mene enää kiinni… Samalla mieli täyttyy varovaisesta ilosta ja jännittyneestä odotuksesta, kun H-hetki on kohta käsillä. On tullut aika ottaa vastaan uusi elämänvaihe: äitiys. Pienen poikamme on määrä syntyä ihan…
Olet päättänyt pudottaa painoa ja päätät ryhtyä dieetille. Muutama päivä menee ihan hyvin. Sitten ajelet työpäivän jälkeen kaupan kautta kotiin ja hyllyt ovat pullollaan kiusausta toisen perään. Pääset melkein jo kassalle asti, kun mieliteko käy liian voimakkaaksi ja palaat takaisin hakemaan sen tutun suklaalevyn.
Mitä voisit tehdä jos et kerta kaikkiaan jaksa ottaa niitä ensimmäisiä askeleita ruokavaliota parantaaksesi tai liikkuaksesi, vaikka todella haluaisit päästä parempaan kuntoon ja toivot, että saisit energisempiä päiviä elämääsi. Miten rikkoa väsymyksen kehä?
Mirja lähetti vähän aikaa sitten innostuneen viestin kahden viikon Hyvinvointistartti- kurssin puolivälistä.
Kaikissa valmennuksissani tausta-ajatuksena on lempeä muutos. Mitä se oikein tarkoittaa? Sitä, että jumpataan vain hissukseen villasukat jalassa? No ei. Sitäkö, että syödään mielinmäärin herkkuja, jotta ei tule paha mieli? Eipä ei. Entä sitä, että hyvinvointi on pelkkää hyssyttelyä ja lempeitä korulauseita siitä, kuinka pitää olla itselleen armollinen? Ei sitäkään.
Voi olisipa meillä kaikilla luonnostaan ihana sisäinen kannustaja ja tsemppaaja, joka loisi sisäistä uskoa itseen ja sanoisi, että hyvin menee, jatka samaan malliin! Mutta valitettavasti näin ei useinkaan taida olla. Sisäinen apeuttaja torppaa yritykset ennenkuin olet päässyt edes alkuun, piiskaa pienistäkin epäonnistumisista ja muistuttelee vanhoista virheistä.