Onnellisuus kumpuaa liikunnasta

Uuden kotini lähellä on sympaattinen lenkkipolku, johon ehdin tutustua kävellen ja hölkäten viime syksyn aurinkoisina päivinä.

Viime aikoina olen muutaman kerran miettinyt lenkille lähtöä, mutta sitten katsonut ikkunasta ulos ja perunut suunnitelmani. Kylmää! Märkää! Pimeää! Myönnän, ei ole huvittanut lähteä.

On ollut mukavampi vetää villasukat jalkaan, sytyttää kynttilöitä, keittää kupillinen teetä…ja jatkaa töiden tekoa.

Virhe!

Nimittäin silloin kun tuntuu, että ei huvittaisi, ratkaisu on nimenomaan liikunta!

Lenkin tai muun liikuntahetken jälkeen se työntekokin olisi mitä luultavimmin luistanut ainakin tuplasti tehokkaammin ja sujuvammin.

Liikunnalla on paljon kauaskantoisia terveyshyötyjä, sehän jo tiedetään, vai mitä? Se parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa, vahvistaa luita ja lihaksia, parantaa yleiskuntoa jne.

Mutta tieto siitä säännöllisen liikunnan avulla pystyt ehkä pitämään verenpaineen kurissa seuraavien kymmenen vuoden ajan ei välttämättä riitä motivaatioksi saamaan liikuntakärpäsen puraisua, koska tulokset eivät ole heti näkyvissä.

Onneksi liikunnalla on toinenkin hyöty, joka palkitsee nyt ja heti. Tämän hyödyn tulokset näkyvät saman tien ja se aiheuttaa positiivista riippuvuutta, saaden sinut vetämään jumppatrikoita jalkaan yhä uudelleen ja aina vain leveämpi hymy huulilla.

Onnellisuus, liikunnan sivuvaikutus

Erään v. 2014 julkaistun tutkimuksen johtopäätös oli: mitä vähemmän liikut ja mitä enemmän istut, sitä surullisempi olet. Toinen tutkimus puolestaan päätyi lopputulokseen, jonka mukaan liikkumattomat ihmiset ovat tuplasti useammin masentuneita kuin aktiiviset.

Melko surkeaa luettavaa!

Kolikolla on onneksi myös positiivinen kääntöpuoli.

Siinä missä liikkumattomuus vetää mieltä pakkasen puolelle, säännöllinen liikunta saa aikaan päinvastaisen reaktion.

Liikunnan ja hyvän mielen välillä on nimittäin myös kiistaton yhteys.

Liikunta siis todellakin toimii tehokkaana vastalääkkeenä matalalle mielelle! Se lisää hyvää tuulta ja hyvää mieltä, vähentää stressiä ja masennuksen oireita, saa aikaan onnellisen olon ja auttaa pysymään positiivisena.

Aika huippua, vai mitä?

Yleisesti, mitä enemmän liikut, sitä paremmin sekä kehosi että mielesi voi.

Liikunnan jälkeinen euforia koukuttaa

Muistatko sellaisen liikuntakerran, kun ei kerta kaikkiaan olisi huvittanut vetää verkkareita jalkaan ja aloittaa, mutta sitten kuitenkin teit kunnon treenin?

Miltä olosi tuntui jälkikäteen?

Oliko jälkeenpäin oikea voittajaolo, kun tuli sittenkin treenattua? Ehkä koko kropassa säteili raukea, rento, lähes euforisen hyvä olotila, lihaksissa tuntui, että on tullut tehtyä jotakin, samalla hymyilytti, kehon valtasi hyvä olo, teki mieli kajauttaa ilmoille kolminkertainen hurraa-huuto ja antaa itselleen aplodit hyvästä suorituksesta.

Muistatko tämän tunteen?

Tämä hillitön hyvänolontunne, joka voi jatkua tuntikaupalla treenin jälkeen, on kehosi tapa kertoa, että teet hyvää itsellesi.

Reaktio on sekä fyysinen että psyykkinen.

Fyysisesti liikunta lisää kropan hyvää oloa säätelevien kemikaalien serotoniinin ja endorfiinin tuotantoa.

Serotoniini säätelee mielialaasi ja sen puute saa aikaan alakuloa ja nuutuneisuutta. Endorfiini puolestaan on luonnollisen hyvänolontunteen aikaansaaja, jonka vaikutuksesta iloisuus ja onnellisuus kumpuavat syvältä sisimmästä.

Nämä hormonit myös aiheuttavat riippuvuutta, hyvällä tavalla. Kun hyvänolontunteeseen jää koukkuun, on jumppa seuraavalla kerralla taas hieman helpompi aloittaa. Fiksu järjestelmä!

Psyykkisesti liikunta tekee hyvää mm. saaden aikaan hyvän mielen siitä, että on tehnyt jotakin oman kunnon ja hyvinvoinnin eteen. “Sainpas tehtyä”, tekee mieli hihkua ja nostaa kädet ilmaan hurjaan tuuletukseen!

Lisäksi liikunnan myötä muuuttuva keho parantaa itsetuntoa, joka on on toimiva masennuksen ehkäisijä. Se myös onnistuu harhauttamaan negatiisia ajatuksia (kun punnerrat, on vaikea miettiä mitään muuta) , lisää stressinsietokykyä (jumpan aikana ei ennätä pohtia työkiireitä) ja tekee sisäisesti (ja ulkoisesti) vahvemmaksi.

Liikunta on siis todellakin yksi helpoimmista tavoista pysyä hyvällä tuulella!

Ja mikä parasta, näitä vaikutuksia ei välttämättä tarvitse odottaa puolta vuotta. Yleensä olo tuntuu paremmalta jo yhden liikuntakerran jälkeen.

Voit testata vaikutuksen itse.

Arvioi oma olosi ja innostuksen määräsi ENNEN treeniä asteikolla 1-10 (1 = ei kertakaikkiaan huvita ja mieli on pakkasen puolella, 10 = intoa puhkuva olo, kuin lapsi jouluaattona), tartu sitten toimeen ja tee treeni, oli mikä oli, ja tee arvio uudestaan heti treenin JÄLKEEN.

Mitä luultavimmin huomaat parannusta.

Viisi vinkkiä liikunnalliseen onnellisuuteen

Liikunnan jälkeinen euforia on lyhytaikainen, mutta voimakas reaktio. Kun sen makuun pääsee, ei malttaisi lopettaa, vaan sitä haluaa aina vain lisää. Kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta olotilalta, eikö niin?

Mutta miten päästä alkuun? Miten saat itsellesi hillittömän hyvänolontunteen ja onnellisuusryöpyn juuri nyt? Mistä kammeta intoa ja energiaa lähteä liikkeelle?

Tässä viisi vinkkiä liikunnallisen onnellisuudentunteen saavuttamiseksi!

1. Tee treeni. Niin yksinkertaista sen on! Endorfiineja vapautuu varsinkin HIIT-harjoitusten aikana, joten aloita tekemällä tämä mittarimatotreeni tai tämä pyramiditreeni ja jatka sitten Hyvinvointistartin treeneillä.
2. Aloita askel kerrallaan. Jos ajatus jumppaan ryhtymisestä tuntuu ihan mahdottomalta, aloita ihan mitättömän pienellä teolla. Pistä lenkkarit jalkaan ja kävele talon ympäri. Tai päätä, että kävelet viisi minuuttia kotoa vasemmalle, sitten käännyt ympäri ja kävelet viisi minuuttia takaisin. Tai tee kymmenen kyykkyä. Et voi aloittaa liian pienesti, kunhan vain aloitat! Kun pääseet vauhtiin, matkaa ja tehoa voi lisätä vähitellen.
3. Kokeile jotakin uutta. Jos ryhmäliikuntatunnit on nähty ja koettu ja osaisit lenkkipolulta kotiin vaikka unissasi, kokeile jotakin uutta, mikä saa herätettyä liikuntakipinän (esim. Hyvinvointistartti! :)). Tee sellaista, mitä et ollut ajatellut tekeväsi. Kokeile vaikka seinäkiipeilyä tai katso, mitä liikuntakursseja kansanopisto tarjoaa.
4. Palaa vanhaan. Kokeile jotakin sellaista, mistä sait ennen iloa, mutta joka sittemmin on jäänyt. Mitä harrastit nuorempana? Mikä liikunnallinen aktiviteetti sai silloin naaman hymyyn? Jos harrastit jotakin sellaista, mikä ei enää syystä tai toisesta onnistu, löytyisikö tilalle kevytversio?
5. Mene metsään. Metsä on aina lähellä ja vastaanottavainen, vuodenajasta riippumatta. Se sekä virkistää että rauhoittaa, saa aikaan hyvän mielen ja antaa hengähdystauon. Minäkin lupaan mennä, kelistä riippumatta! Katso ideoita metsässä puuhasteluun tästä artikkelista.

+1 jos haluat vielä lisää hyvää oloa, myös ruokavaliolla on vaikutusta! Esimerkiksi Hyvinvointistartin tyyppinen ruokavalio on omiaan lisäämään hyvää mieltä. Pikaruokatyyppiset sapuskat on puolestaan yhdistetty kohonneeseen masennusriskiin.

Mitä kivaa ja liikunnallista voisit tehdä tänään hillittömän hyvänolontunteen saavuttamiseksi?